Octave Mirbeau (1848 – 1917)WikipediaOctave Mirbeau (16. helmikuuta 1848 – 16. helmikuuta 1917) oli ranskalainen journalisti, taidekriitikko, pamfletisti, kirjailija ja näytelmäkirjailija, joka saavutti mainetta Euroopassa ja menestystä yleisön keskuudessa, mutta vetosi samalla kuitenkin kirjalliseen ja taiteelliseen avant-gardeen. Elämä1870 syttyi Ranskan–Preussin sota, johon Mirbeau osallistui vapaaehtoisena. Sodan päätyttyä vuonna 1872 hän muutti Pariisiin. Aloitti uransa lehtimiehenä : L’Ordre de Paris (1872-1877), Le Gaulois, Le Figaro, La France, Gil Blas, L’Écho de Paris, Le Journal (1892-1902), L’Aurore (1898-1899), L’Humanité (1904). Mirbeau vastusti kristillisiä uskomuksia, kannatti vapaakauppaa, ihmisoikeuksia ja mielipiteen. Mirbeau oli koko ikänsä aktiivinen pasifisti[1]. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu romaanien ja novellikokoelmien. Mirbeaun varmasti kuuluisin romaani on vuonna 1900 ilmestynyt Le Journal d'une femme de chambre. Mirbeaun tunnetuimpia näytelmiä ovat Les affaires sont les affaires (1903) ja Le Foyer (1908). Mirbeau ta pidetään myös suurena taidearvostelijana. Hän kirjoitti taidearvosteluja vuodesta 1884[2]. Romaanit • Le Calvaire (1886). Näytelmäkirjallisuutta • Les Mauvais bergers (1897). Novelleja • Contes cruels (1990). Muut teokset • L'Affaire Dreyfus (1991). Aiheesta muualla • Pierre Michel - Jean-François
Nivet, Octave Mirbeau, l'imprécateur au cœur fidèle, Séguier, 1990 ((ranskaksi). Viitteet 1. Octave Mirbeau, Combats politiques, Séguier, 1990
; L’Affaire Dreyfus, Séguier, 1991. Linkkejä • Société Octave Mirbeau --------> «-Etuvartiossa-» |
||